Ohjaaja voittaa pelkonsa!

Mitä sitä aikuinen ei lasten eteen tekisi? Kun menet lupaamaan lapsille jotakin niin lupaus on pyrittävä myös pitämään. 

Jouduin voittamaan peloistani pahimman, kun saimme lemmikkikäärme Redin kerho vieraaksemme.

Olen täysin käärmekammoinen ihminen!

Luonnon käärmeet saavat kyllä kaikki ihmiset aivan tolaltaan ja varsinkin, jos vastaan luikertelee iso kyykäärme niin leikki on kaukana. Mutta lemmikkikäärme on vähän eri asia kuin luonnonkäärme.

Miten minun ja lasten kävi kohdatessamme tämä veikeä lemmikkikäärme? 

Nyt piti olla tämän ohjaajan melko skarppina, enkä voinut näyttää pelkoani lapsille. 

Jollakin tavalla tämän käärmeen tuleminen meidän vieraaksemme viehätti ajatuksellisesti. Toisaalta se pisti vähän miettimään, että mitä jos? kuitenkin sattuu jotakin ja jollekin käy huonosti niin onkohan tämä nyt ihan viisas ajatus?

Pohdin myös asiaa siltä kannalta, että osa lapsista ei ole koskaan nähnyt lemmikkikäärmettä ja nyt olisi hyvä mahdollisuus tutustuttaa lapset lemmikkikäärmeen elämään. Lisäksi olisi hyvä levittää tietoisuutta käärmeistä, että kaikki käärmeet eivät ole pahiksia matelijoidenkaan joukossa.

Miten voitin pelkoni vai jäikö vielä kovempi pelko päälle?

Enna toi Redin meille näytille kerhoon ja neiti on todellinen käärmetaitaja. Katselin vieressä kuinka hienosti ja kätevästi Enna käsitteli käärmettään. 

Olin aikaisemmin nähnyt Ennan äidin Facebookissa kuvia Redistä ja toivoinkin salaa mielessäni, että olisi kiva saada Red vierailulle kerhoon. Ennan ottaessa Rediä pois kuljetuslaatikostaan hymy levisi kasvoilleni ja olin iloinen nähdessäni, että Enna oli ottanut mukaansa juuri Redin. 

On se vain hieno käärme, voi että on se kaunis ja äärettömään kauniin värinen. 

Lapset saivat ensin silitellä jokainen vuorollaan Rediä Ennan sylissä. Käärmeen oli nimittäin turvallisin olla omistajan sylissä ja tutuissa hajuissa siihen asti kunnes alkujännitys ja outopaikka olisivat tulleet vähän tutummaksi. 

Amanda osoittautui kerholaisista todelliseksi käärmekuiskaajaksi. Red selvästi nautti Amandan hajuista ja kädellä olemisesta. Red yrittikin väen väkisin mennä Amandan paidan alle piiloon ja tytöllä oli välillä tekemistä, että sai Redin pysymään pinnalla.

Lemmikkikäärmettä pitää käsitellä varmoin ottein. Äkkinäisiä ja hosuvia liikkeitä ei suositella tehtävän. Käärme haistelee kielellään ja siksi kieli lipattaa paljon. Mikäli käärme ei pidä hajuistasi tai sinussa on jokin mikä aiheuttaa hämmennystä niin käärme palaa nopeasti takaisin omistajansa suojiin.

Amandasta Red selvästi piti ja olisi viihtynyt Amandan sylissä pitempäänkin, mutta oli muidenkin vuoro kokeilla miten Redin kanssa tutustuminen sujuu.

Sitten oli se odotetuin hetki!

Lapset odottivat koska ottaisin käärmeen syliin ja kaikkia nauratti. Itse olin kyllä vähän kauhuissani, mutta ajattelin, että joskushan tämäkin täytyy kokea.

Ensin aloitettiin haistelemalla ihoani ja tutustumalla toisiimme.

Red totesi, että nyt on oudot hajut ja nopeasti pakeni takaisin Ennan syliin.

Seuraavaksi Red tuli uudestaan haistelemaan minua ja varmaan totesi itsekseen, että jaahas ja uudelleen kokeilemaan tämän pelkurin syliin. 

Red tuumaili, että tuoksuni on jo tuttu, joten nyt tehdään vähän enemmän tuttavuutta. Seuraavaksi Red olikin jo kutittelemassa tuttavallisesti niskaani ja tässä vaiheessa pääsi minulta ja iloinen nauru. 

Käärme nimittäin haistaa ja vaistoaa kaiken.

Nauroin varmaankin sen vuoksi, että Red luikerrellessaan niskassani kutitti samalla. 

Kehuin Rediä oikein ihanaksi, sosiaaliseksi ja kiltiksi herramieheksi. 

Ehkä minusta saattaa tulla vielä käärmekuiskaaja tulevaisuudessa. 

Tiesitkö tämän?

Harkitsetko kotieläimen hankintaa?

Miksi et hankkisi lemmikkikäärmettä?

Käärmeen hoitaminen ei olekaan niin vaikeaa kuin kuvittelin. Lemmikkikäärmeet asuvat terraariossa. 

Mutta entäs, kun käärme pääsee karkuun. Sitten on Ennan kertoman mukaan kovaa hommaa, kun pitää löytää se käärme jostakin. Käärmeet ovat nopeita liikkeissään, joten niiden perässä on vaikea pysyä. 

Nimi: Red

Rotu: Maito käärme Red kuuluu kuningas käärmeisiin

Väri: Musta-valko-oranssi

Ikä: 6.v (Elää 20-25 vuotiaaksi)

Luonne: Utelias

Käärme pitää kostuttaa säännöllisin väliajoin.

Terraariossa pitää olla tasainen lämpö, että käärmeen elintoiminnot ovat kunnossa.

Käärmettä ei voi kouluttaa, mutta käärmeen voi totuttaa

Käärmeelle ei voi opettaa temppuja

Käärmeet eivät kuule

Käärme aistii tärähtelyt

Käärme haistelee kielellään

Käärme syö vain hiiriä (niitä saa kauppojen pakastealtaasta ja eläinkaupoista)

Syödessään hiiriä käärmeen leuat menevät paikaltaan, jotta se pystyy nielemään sen.

Lemmikkikäärme maksaa omistajalleen n. 60.00 € eläinkaupasta ostettuna.

Käärmeelle harva ihminen on allerginen. 

Lemmikkikäärme poikkeaa luonnossa elävästä käärmeestä siten, että sitä voi rauhassa käsitellä pelkäämättä sen purentaa.

Luonnossa, kun kohtaa käärmeen siihen et voi koskea, koska se puree ja on todennäköisesti vaarallinen. 

Tässä sinulle vaihtoehto yhdenlaisen kotieläimen hankintaan.

Opiskelu!

4h-kerhon vetäminen vaatii muutakin kuin lasten ohjaamista ja hyviä vuorovaikutustaitoja. 

Välillä tarvitsee ohjausta myös ohjaajat itsekin. 

Syksyllä käytiin pieni 5 tunnin lyhyt kurssi 4h-ohjaajien maailmaan. Mikäli suoritan tulevaisuudessa kahden päivän pituisen ohjaaja koulutuksen niin siitä tulevat pisteet luettaisiin hyväksi, jos haen kouluun. 

Kouluun olen kyllä hakenut, mutta ei ole vielä tullut minkäänlaista vastausta pääsenkö edes haastatteluun asti.

Meitä oli kouluttamassa meidän oma järjestöpäällikkö Anna-Kaisa Valaja. Anna-Kaisa on vanha 4H konkari ja ammattilainen. Anna-Kaisa on hyvä esimies ja antaa hyviä vinkkejä, ehdotuksia minulle oman kerhon vetoa varten. Se mikä menee tämän puupään kaaliin perille on eriasia, mutta hyvin on tultu toimeen tähän asti. 

Ohjaaja koulutuksessa käytiin perusasioita läpi ja tehtiin myös jokunen top-tehtävä. Top-tehtävät ovat 4h-kerhon omia tehtäviä ja ammattilaiset ovat suunnitelleet nämä tehtävät Top-tehtävä pankki on siinä mielessä hyvä, että mikäli kerhossa on tekemisen pulaa niin top-tehtävistä löytyy aina hyviä ideoita. Tietenkin pitää tarkkaan katsoa ja miettiä mitkä tehtävät ovat omalle ryhmälle sopivia ja pohtia, pystyykö ryhmä suoriutumaan aikarajassa tehtävästä. 

Ensin piti valita omat suosikkihahmot ja sitten kertoa miksi valitsi ne.

Muumimaa minusta löytyy aina, sitä pitää jo löytyä senkinvuoksi, koska työskentelen lasten kanssa.

Peppipitkätossu on ääripääni ja minulla on välillä kaikki sekaisin kuin huvikummussa.

Minussa elää pieni Muumipeikko joka tahtoo olla aina kaikessa jännittävässä mukana.

Karvinen olen juuri silloin, kun saan hyvää ruokaa ja vain nauttia olemisesta (makuulla). 

Nuuskamuikkunen, kun haluan olla ihan rauhassa ja yksin niin silloin vetäydyn omaan kolooni kuin Nuuskamuikkunen telttaansa.

Siinä minun kärki ja paljon muitakin hahmoja on joista voin löytää itseni, mutta nämä olivat kyllä hahmoista parhaat itselleni.

 Anna-Kaisa ja minä se pakollinen kerho selfie.

Lotta ja Anna-Kaisa valmistelemassa välipalaa.

Välipalalla on väliä ja terveelliset välipalat ovat se tärkeä juttu. Tämä harjoitus siksi, jotta voisimme myös kerholaisille opettaa terveellisiä välipaloja. 

Mukana myös esikoiseni joka tosin loppuvuotta kohden jätti kerhotoiminnan, koska lukio vei voiton. Kohta alkaakin viimeinen vuosi lukiossa ja äiti ihmistä alkaa tässä vähän jännittämään miten tämä mies kirjoitukset hoitaa takataskuun. Eikä ne kirjoituksetkaan, mutta ennen kirjoituksia olisi armeijan  kutsunnoissakin käytävä. Joten paljon on tulossa uusia asioita elämään mukaan. Tarvitse enää ihmetellä miksi ei kerkiä mukaan kerhoilemaan. 

Meidän koulutuspäivän välipala koostui lehtikaali sipseistä. Suosittelen oli todella hyviä. Terveellinen vaihtoehto suolasipseille.

Itsetehtyjä kolmioleipiä kinkkutäyteellä.

Dippi juureksia ja dippikastikkeet.

Raikasta sitruunavettä juomaksi.

Aterian kruunasi maukas mansikka pirtelö.

Hölsky kurkkuja (etikka kurkkuja)

Sellainen kerhopäivä meillä aikuisilla ja saatiin hyvää välipalaa. Näitä pitäisi kotonakin testata ja maistella vielä perheen kesken. 

Dippijuureksia tosin olen tehnyt joskus, mutta siitäkin on aikaa. 

Pomarkun 4H-kerhon historia.

Tiina Lintunen (Wiro)

 on kirjoittanut vuonna 2001 kotiseutukirjan Pomarkusta.

 Kirja kantaa nimeä Piikaflikkoja ja plankkukuormia.

Minulla on ilo ollut saada tämä kirja meille kotiin, en oikein muista miten tämä kirja on meille tullut. Löysin kuitenkin arvonta lapun kirjan välistä ja arvontalapussa oli meidän Joelin nimi. Olisikohan tämä joskus arvottu kyläyhdistyksen arpajaisissa.

Arpaonni on suosinut Joelia ja onneksi se on suosinut sillä tuo kirja on todella hieno eepos, joka johdattelee meidät Pomarkun kotiseutu historiaan. 

Miten tämä kirja nyt sitten liittyy 4h-kerhon historiaan. Siten, että kirjasta löytyy myös se aikaisista yhdistyksistä tietoa. Pomarkun 4h-kerhon historia on siis painettu myös mustaa-valkoisella kotiseutukirjaan.

Kirja löytyy myös Pomarkun kirjastosta, jos kiinnostaa tietää lisää erilaisten yhdistysten toiminnasta entisaikaan.

_______________________________________________________________

Kirjoitan nyt tähän lainauksena kirjan tekstin

"Yhdysvalloista alkunsa saanut 4H-toiminta alkoi Veikasjärvellä 1930-luvulla maatalouskerhon muodossa. Muualle Pomarkkuun se levisi 1950-luvulla. Vilkkaana käynnistynyt toiminta opetti tietoja ja moninaisia kädentaitoja, jotka olivat erityisen tärkeitä juuri sodanjälkeisinä pulavuosina. Kuusikymmentäluvun alussa kerhon toiminta laantui, kunnes se elvytettiin vuonna 1974. Tuolloin poliittisesti sitoutumaton naapurijärjestö Pomarkun 4H-yhdistys rekisteröitiin. Järjestön tarkoituksena on kouluttaa jäseniään yrittäjyyteen, ympäristönhoitoon, yhteistyöhön ja kansainvälisyyteen. Maa-ja metsätalouden lisäksi nuorille opetetaan kädentaitoja puutarhatalouden, kotitalouden sekä käsitöiden parissa. Lisäksi heitä kannustetaan ympäristönsuojeluun järjestämällä esimerkiksi kierrätystalkoita. Pomarkussa on toiminut 1990-luvulla eri puolilla pitäjää yhteensä kuusi itsenäistä kerhoa, joilla on ollut 7-18-vuotiaita jäseniä yhteensä 135. Kerhoiltojen sisällöt ovat vaihdelleet peleistä ja leikeistä ruuanlaittoon ja leivontaan. Nuorisolle on lisäksi tarjolla monenlaisia kursseja, kilpailuja, ja leirejä. 4H-toiminnan merkittäviä tehtäviä on ollut 17-28-vuotiaiden työllistäminen työministeriön projektivaroina."

_________________________________________________________________________________

Ole aloittanut jälleen elävöittämään uudelleen 4h-kerhoa. Kerho on siis aikanaan aloitettu, lopetettu, aloitettu ja taas lopetettu. Mielenkiintoiseksi tuossa kirjan tekstissä teki sen, että 1974 on elvytetty käyntiin. Saman vuosiluku jolloin olen syntynyt. Tosin en ole Pomarkusta kotoisin, mutta kuitenkin. 

Nyt 44-vuotta myöhemmin olen päässyt minä elvyttämään kerhotoimintaa. Toivottavasti onnistun pitämään sen pystyssä, sillä itse nautin paljon tuon kerhon vetämisestä ja tekemisestä lasten kanssa. 

Minä ole sellainen historian janoinen ihminen. Historia niin kotimaassa kuin muuallakin kiinnostaa. 

Kyllä kannatti kirjastossa törmätä tähän hienoon kirjaan ja tajuta, että hei tämä sama kirja löytyy myös meiltä kotoa. Nyt kirja saa kyllä kunniapaikan jossakin hyvässä paikassa meidän piirongin päällä. Tämä kirja tuli asteen vielä tärkeämmäksi tämän 4h-historian myötä.

Salamana ulos!

Siellä missä olen, siellä yleensä sattuu ja tapahtuu.

Vai sanotaanko, että tekevälle sattuu!

Kerroin lapsille kerhon turvallisuus asioista, juttelimme yhtisistä pelisäännöistä, kerhossa käyttäytymisestä jne. Lisäksi kerroin mitä ovat 4h arvot. 

Teimme väritystehtävän joka liittyi turvallisuuteen. Kovin pitkälle emme päässeet, kun talossa kilahti palohälytys päälle. Seisoin hetken paikallani ennen kuin kellot alkoivat soimaan päässäni ja mietin, että mikä toi ääni on? En ollut nimittäin aikaisemmin kuullut moista huutoa. 
Lapsista joku kysyi, että mikä toi ääni on? Sanoin, että palohälytys ja ei siinä kauan tarvinnut miettiä, kun reippaat lapset tajusivat mistä on kyse. Muutama minuutti ja kaikki olivat ulkona huoneistosta ja juoksivat nopeasti ulos talosta.
Oli kyllä niin karmaiseva ääni, että varmasti kuului keskustaan asti. 
Siinä sitten kiersin taloa erään toisen naisen kanssa, kun muutkin ryhmät olivat kokoontuneet samaan aikaan tiloissaan. Ihmeteltiin ja kummasteltiin, että mistä tuo hälytys oikein tulee. Vanhaikoti on meidän vieressä ja sieltä juoksi kaksi hoitajaa ulos ja sanoi, että päätyhuoneistosta tulee hälytys. Samaan aikaan paloauto saapui paikalle ja taas etsittiin syytä. Käytiin kahteen kertaan eikä mitään erikoista löytynyt, kunnes sitten palomies ilmoitti, että kyllä tulee ihan oikeasta huoneistosta. Päätyhuoneistossa oli laitettu uuni päälle ja se oli alkanut käryämään. Selvittiin säikähdyksellä. 

Saatiin eräältä rouvalta oikein hienot kehut ja sanoi, että teidän ryhmä tuli todella hienosti ja reippaasti ulos hälytyksen sattuessa. Sanoinkin, että tulipahan tämäkin harjoitus tehtyä heti näin kerhokauden alussa.
Nyt oli mielessäni, että pitää tehdä kerhon turvallisuus suunnitelma valmiiksi.
Kerroin Anna-Kaisallekin, että nyt on sitten paloharjoituskin tehty meidän kerhossa ja lapset poistuivat tilasta todella nopeasti ja ketterästi. 

Sain vähän negatiivista palautetta siitä, että lapset juoksivat ilman kenkiä pitkin pihaa. Yritin kertoa kaikille, että kengät ovat se viimeisin asia jota mietitään tosipaikan tullen. Siinä vaiheessa, kun hälytykset alkavat soimaan niin ulos lähdetään, eikä mitään tavaroita aleta keräilemään mukaan. Jos oikeasti roihahtaa jossakin niin oma henkikulta on se tärkein asia, eivätkä mitkään tavarat. Painotin myös tätä asiaa lapsille, että ulos lähdetään, vaikka ikkunan kautta, jos on pakko. 

Turvallisuus oli siis numero 1 tämän kerhokerran teemana. Muutama lapsi vähän säikähti palohälytystä, mutta sitä ääntä kyllä minäkin säikähdin. Ainakin on kuuluva ääni törmälänmäellä.

Päivän kruunasi tietenkin yhteiskuva palomiehen kanssa.

Kuvaa en nyt saa meidän instagramista kopioitua tähän. Mikäli sulla on insta käytössä niin pääset seuraavasta linkistä katsomaan sen.

PAINA TÄSTÄ

https://www.instagram.com/p/BoCIQBDFQXa/

Palomiehet ovat meidän tosielämän sankareita.

Mitäs muuta me sitten tehtiin toisella kerhokerralla?

Kananmuna kotelon kennot väritettiin eriväreillä ja luonnosta etsittiin samaa väriä kuvaava kasvi, kukka tai jokin muun luonnon materiaali.

Tämä tehtävä kuuluu mm: 4H yhdistyksen top-tehtäviin.

 Tämä kennotehtävä oli lasten mielestä aika mukava ja innoissaan ne niitä värejä luonnosta etsikin. 
Mitä parasta eräällä pojalla oli ruusunmarja pensaasta kerättyjä kukkasia.

Tuli harjoiteltua pelastautumista ja kerättyä kukkasia, tästä on hyvä taas jatkaa seuraavaan kertaan.

Uusi Alku!

Onko sinulle 4H toiminta tuttua. Jos ei niin nyt pääset mukaan seikkailulle.

 Aloitin blogin pitämisen kerhotoiminnastamme ja tarkoitus olisi tuoda esille mitä me siellä kerhossa viikoittain puuhastellaan.

Mikäli sinua kiinnostaa tietää vielä enemmän mitä 4h voi tarjota lapsellesi- tai nuorellesi niin paina TÄSTÄ

En olisi uskonut, että 44-vuotiaana vedän 4H-kerhoa Pomarkussa. Mistä idea sitten lähti? Pomarkussa on ollut aikanaan toiminnassa 4H-kerho, mutta se lopetettiin joitakin vuosia sitten. 

Nyt oli aika herätellä 4H-kerho toiminta uudelleen käyntiin Pomarkkuun.

Olen työskennellyt Pomarkun Kunnalla parisen vuotta erilaisissa tehtävissä. Viimeisin tehtäväni oli toimia hyvinvointitalon emäntänä. (Hyvinvointitalo on yhdistysten- ja yhteisöjen kohtaamispaikka). 

Siitä se idea sitten lähti! 

Sivistysjohtaja ehdotti minulle, että mitäpä jos alkaisin vetämään 4H-kerhoa siellä hyvinvointitalolla. Mielenkiintoni heräsi kerhoa kohtaan ja päätin reippaasti ottaa yhteyttä Anna-Kaisa Valajaan joka toimii järjestöpäällikkönä. Anna-Kaisalta tuli iloinen ja innostava viesti takaisin. Ei siinä kauan mennyt, kun tapasin Anna-Kaisan ja hommat oli lyöty lukkoon.

Jälkeenpäin ajattelin, että mitähän sitä taas tuli luvattua! Mihin sitä meikäläinen ei ryhtyisi lasten- ja nuorten vuoksi. Lisäksi nyt oli hyvä suosittelija minullw takanani, joten pitihän tämäkin kortti katsoa ja käyttää. Harvoin tällaisia tilaisuuksia tullaan tarjoamaan. 

Elokuussa 2018 vietettiin hyvinvointitalon avajaisia ja avajaisissa olivat mukana talon tulevat toimijat. Yhtenä toimijana oli 4h-yhdistyksemme joka jakoi mainoksia alkavasta Pomarkun kerhosta ja otti vastaan ilmoittautumisia kerhoon. Lupaavalta näytti ja innokkaita lapsia kävi ilmoittautumassa kerhoon.

Pomarkun 4H-kerho toimii Siikaisten 4H-yhdistyksen alla. Meillä Pomarkussa ei ole virallista yhdistystä, joten toiminta jakautuu siikaisten ja Pomarkun kesken. Meillä Pomarkussa ei ole omaa toiminnanjohtajaa vaan minä toimin kerho-ohjaajana. Viime syksystä asti olemme kokoontuneet kerran viikossa tiistai iltaisin ja jengiä kerhossa on ollut vaihtelevasti.

Mitä me siellä kerhossa puuhataan viikoittain?

Me askarrellaan, kokataan, ja välillä vähän tanssahdellaankin jos sille päälle satutaan, Ulkoillaan toivottavasti kevättä kohden vähän enemmän.

Ensimmäinen kokoontuminen ja vauhtia suonissa.

Vanhempi poikani aloitti reippaasti apu-ohjaajana.

Ensimmäiset kokoontumiset pidettiin onnela huoneistossa. Lapsia tuli iso määrä ja olin ihan ihmeissäni, että mistä nämä kaikki tänne oikein tupsahti. Parhaimmillaan meillä oli syksyn aikana 16 lasta kerhossa. Voit varmasti kuvitella, että siinä oli meteliä ja elämää. 

Ohjaajat valmiina ottamaan lapset vastaan. Vähäsen jännittävissä tunnelmissa.

Ensimmäisellä kerralla tehtiin helppoja juttuja, koska kerhoa ei missään nimessä kannata aloittaa vaikeilla ja haastavilla tehtävillä eläväisen ryhmän kanssa.

Naamaleipiä tehtiin ja tekeminen oli hauskaa yhdessä. Naurun pärähdyksiä pääsi yhdeltä jos toiselta. Vieläpä maistuivat oikein maukkailta. 

Kun kysyt, mistä se 4H tulee?

Harkinta

Harjaannus

Hyvyys

Hyvinvointi

Näistä neljästä sanasta syntyy 4H järjestön arvot. Nämä arvot opetamme kerholaisille heti kerhotoiminnan käynnistymisen yhteydessä. 

Tämän postauksen voisi nyt lukita tuohon Hyvinvoinnin kohdalle, koska terveys- ja hyvä ravitsemus kuuluu yhtenä suurena osana toimintaamme. Terveellinen ruoka ja terveelliset välipalat ovat meille tärkeitä asioita. Haluamme opastaa nuorille kerholaisillemme miten voit syödä terveellisen välipalan tultuasi koulusta. Monesti tulee naposteltua kaikkea väärää sinne mahaan ja 4H kerhon avulla perehdytämme lapsesi tekemään terveellisiä välipala valintoja. 

Tästä kaikesta oppii samalla myös aikuisetkin. Toki me siellä välillä herkutellaankin, mutta pääsääntöisesti tuotaisiin esiin niitä terveellisempiä vaihtoehtoja.

Osana meidän kerhoa tulee myös mukaan taidekasvatus. Hyvinvointitalossa on myös galleria tilat, joissa on vaihtelevia taidenäyttelyitä.

Käytiin ensimmäisellä kerho kokoontumisella katsomassa Sirpa Ojalan taidenäyttelyä Saaren haluaisin.

Sirpan värikkäät taulut olivat lasten mieleen ja sieltä löytyi kerholaisten mielestä hyviä tauluja. 

Näin meillä startattiin käyntiin jälleen Pomarkun 4H toiminta ja minulla on aivan ihanat kerholaiset.

 Ohje naamaleiville

Paahtoleipiä

Kurkkua

Kinkkuleikkeleitä

Jääsalaattia

Viinirypäleitä

Voitele paahtoleipä ja kokoa ainekset leivän päälle kasvojen muotoon. 

Nauti kylmän maidon tai mehun kanssa. Juomaksi käyvät myös raikas kylmä vesi tai kaakao.

Jos lapsesi innostuu kerhotoiminnasta, niin klikkaile 4h-suomi sivustolle ja etsi sieltä alueesi kerhotoiminta. 

Kiva kun poikkesit!

Voit seurata meitä myös instagramissa 

Painamalla TÄSTÄ